Väitöstutkimus: Tanssi-liiketerapia hoitaa masennusta muuttamalla kehonkuvaa myönteisemmäksi

UUTISET
1.8.2018

Psykologian maisteri Päivi Pylvänäinen tutki väitöstyössään tanssi-liiketerapian ryhmämuotoista käyttöä masennuksen hoidossa. Tanssi-liiketerapia on yksi luovien taideterapioiden muoto, joka perustuu vuorovaikutukseen, liikkeeseen ja keskusteluun.


Lue lisää

Linkki väitösjulkaisun PDF-versioon ›

Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan kymmenen tanssi-liiketerapiaryhmää. Ryhmiä tarjottiin julkisen terveydenhuollon avomielenterveyspalvelujen psykiatrian yksiköissä, osana klinikan hoitomuotojen valikoimaa. Masennuspotilaat osallistuivat tanssi-liiketerapiaryhmiin oman motivaationsa pohjalta.

Useimmille potilaille kehokeskeinen lähestymistapa masennuksen hoitoon oli uusi. Tutkimus osoitti, että tanssi-liiketerapiaryhmien tuottama kehonkuvan muuttuminen positiivisemmaksi liittyi masennusoireilun vähenemiseen. Kehonkuvan myönteinen muutos selitti keskimäärin 33% masennusoireilun vähenemisestä. Mitä myönteisempi kehonkuva oli tanssi-liiketerapiaryhmän jälkeen, sitä matalampia oirepisteitä potilas sai seurantamittauksessa kolmen kuukauden kuluttua, eli hänen vointinsa oli parempi.

Kehonkuvassa on tallentuneena yksilön kehollistettu tapa olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Tässä tutkimuksessa sovellettiin kehonkuvan kolmijakoista mallia, missä siihen sisältyy keho-itseys, kehomuisti ja olemusseikat.

Tanssi-liiketerapia näyttää vahvistavan psyykkistä joustavuutta siten, että yksilö tulee parempaan yhteyteen kehollistetun kokemuksensa kanssa ja osaa olla tietoisempi kehollisten tuntemustensa ja reaktioidensa toimintakuvioista ja niiden vaihtoehdoista. Omaa tilaa on mahdollisempaa kuvailla myös sanallisesti, jolloin kokemusten käsittelemiseen tarjoutuu monipuolisempia mahdollisuuksia. Keho alkaa tuntua turvallisemmalta.

Tutkimus toi esiin, että on tärkeää ymmärtää masennus kehon ja mielen tilassa ilmenevänä vaikeutena olla suhteessa itseen ja ympäristöön. Hyvää käytäntöä masennuksen hoidossa on se, että kehollisuus huomioidaan. Jos oireilu ei ole ehtinyt jatkua niin kauan, että toimintakyky on laskenut hyvin heikoksi, tuottaa lyhytkin hoitojakso vointia parantavia tuloksia.

Tanssi-liiketerapiaryhmien kestona 12 kertaa 90 minuuttia tuotti myönteisiä tuloksia, ja tällaisia ryhmäjaksoja on julkisen terveydenhuollon puitteissa mahdollista toteuttaa. Ryhmiin löytyy motivoituneita osallistujia ja potilaat hyötyvät hoidosta. Potilaille vertaistuki ja kehon kokemuksellisen tason käsitteleminen ovat tärkeitä.

PsM Päivi Pylvänäisen psykologian väitöskirjan ”Dance movement therapy in the treatment of depression: change in body image and mood – a clinical practice based study” tarkastustilaisuus pidetään 7.8.2018 klo 12.00 alkaen Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa, S212 (Seminaarinmäki). Vastaväittäjänä on professori Sherry Goodill (Drexel University, USA) ja kustoksena professori Raimo Lappalainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Julkaisutiedot

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 621, 92 s., Jyväskylä 2018, ISSN 978-951-39-7502-9 (nid.) ISBN 978-951-39-7503-6 (PDF), ISSN 0075-4625. Linkki PDF-versioon ›